Yle Puheella muistellaan Perttu Häkkistä 17.–19.8. Rakastettu toimittaja Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Perttu teki monipuolisen uransa aikana yli 200 nimeään kantavaa ohjelmaa Yle Puheelle. Ohjelmaa kuultiin Yle Puheessa vuosina 2013-2018. Yle Puhe esittää tänä viikonloppuna näistä 11 jaksoa. Tänään sunnuntaina kuulemme viisi jaksoa ohjelmasarjan eri kausilta.

Koostelähetyksessä luvassa kevään mieleenpainuvimmat ohjelmat ja kulissien takaiset tunnelmat. Lisäksi mukana on paljon ennenkuulematonta materiaalia. Äänessä toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Tällä kerralla astumme Perttu Häkkisen kanssa populaarimusiikin salattuun maailmaan. Ovatko bändipaitojen pentagrammit ja pedonluvut vain ulkokultaista flirttiä okkultismiin vai löytyykö taustalta syvempää salatiedettä? Aiheesta keskustelemassa okkultis-filosofisen Azaelin tähti -seuran Johannes Nefastos, tutkija-rockmuusikko Antti Litmanen, sekä Hexvessel-yhtyeen laulaja-perkussionisti Marja Konttinen. Mukana johdatuksessa esiintyy myös Häkkisen radio-ohjelmasta tuttu toimittajakollega Panu Hietaneva, joka keskustelee Kollaa Kestää -yhtyeen Jyrki Siukosen kanssa Jäähyväiset aseille -hittikappaleen synnystä. Ohjelma on tallennettu elävän yleisön edessä Helsingin Sideways-festivaleilla 9.6.2018.

Millainen on Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan pirutarinasto? Siitä kertoo meille perinteentutkija ja FT Pasi Klemettinen. Uskontotieteen tohtori Kari Kuula perehdyttää Panu Hietanevan puolestaan Saatanan historiaan.

Perttu Häkkinen on ohjelmassaan viimeisen kuuden vuoden aikana ehtinyt käsitellä inhimillisen kokemuksen huikaisevan moninaista spektriä sekä kokijoiden että tutkijoiden näkökulmasta. Nyt ohjelma jatkaa tällä sille viitoitetulla tiellä Vieraanamme on psykologian tohtori Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta. Hänen kanssaan Perttu keskustelee muun muassa siitä, mitä ovat neuromatriisi, temporoparietaalinen liitos ja illusorinen korrelaatio. Lisäksi ohjela selivttää onko koko inhimillinen kokemus palautettavissa aivojen fysiologiaan. Ja vaikka näin olisikin, niin Antti Harmainen Tampereen yliopistosta kertoo Panu Hietanevalle, miksi esoteriaa kannattaa silti tutkia.

"Vannoin itselleni, että en enää ikinä tässä tai tulevissa maailmoissa tottele ketään enkä mitään arvovaltaa, käskijää, hallitusta, jumalia tai enkeleitä, missään muussa kuin siinä, minkä myönnän oikeaksi tai parhaaksi mahdolliseksi." Edeltävät sanat lausui mies, joka oli huokeasti muotoillen legenda jo eläessään. Vuonna 1886 iäisyydestä aikaan ja 1976 ajasta iäisyyteen siirtynyttä Yrjö Kallista on tavattu nimittää käveleväksi paradoksiksi. Hän oli itseoppinut opetusneuvos ja pasifisti puolustusministeri sekä tietenkin innokas teosofi. Teosofisen toukokuun kolmannessa ja viimeisessä osassa muistellaan Yrjö Kallista. Vieraana ohjelmassa on professori Esa Kirkkopelto ja tietokirjailija Matti Salminen.

Teosofisen toukokuun toisessa osassa matkaamme Ihmisyyden tunnustajain yhteisöön kauniiseen Keski-Suomeen. Kuka oli yhteisön myyttinen perustaja Martta Horjander (1930-2009) ja miten mestariohjaaja Mikko Niskanen (1929-1990) niveltyy teosofiaan? Yhteisössä 40 vuotta eläneet Seppo Kuulavuori ja Merja Saarilehto kertovat Ihmisyyden tunnustajain toiminnasta ja Azazelin tähti -veljeskunnan Johannes Nefastos erittelee H.P. Blavatskyn (1861-1931) ajattelua. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Kuuntelijoiden toiveesta Perttu Häkkinen toteuttaa TEOSOFISEN TOUKOKUUN, jonka aikana muistellaan kolmea tunnettua kotimaista teosofia. Ensimmäisenä vuorossa Pekka Ervast (1875-1934). Ervast oli mysteeri: tuotteliaisuudeltaan Rudolf Steineriin verrattava henkinen opettaja, jota toiset rakastivat ja toiset kavahtivat. Vielä tälläkin vuosituhannella hän onnistuu nostattamaan intohimoja, mutta miksi? Siitä on kertomassa kirjakauppias ja Pekka Ervast -sivuston ylläpitäjä Pirjo Aalto. Ervastin perustaman Ruusu-Risti-järjestön johtaja Jarmo Anttila puolestaan johdattaa reportteri Hietanevan mysterioiden kielekkeelle järjestön temppeliin.

Syksyllä '83 Mikko Hovila lähti Pentti Linkolan soutajaksi syyskalastukseen. Koko kauden miehet nostivat käsivoimin kuhaa ja keskustelivat luonnon tilasta. Linkolan "soutajista" on muotoutunut jo käsite. Mutta keitä he ovat ja mitkä ovat heidän vaikuttimensa? Ammattikalastajia vai militantteja ekoaktivisteja? Luonto-liiton toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara puhuu puolestaan Panu Hietanevan haastattelussa "pehmeästä" Linkolasta.

Suomalaisille muinaisilla sepillä uskottiin olevan jopa yli-inhimillisiä voimia. Raudantakojien asema esikristillisen pakanakansan yhteisössä on ollut samanlainen kuin shamaaneilla ja tietäjillä. Pertun vieraana on Mikko Björklund, joka on tehnyt uskontotieteen gradunsa suomalaisista sepistä. Toimittaja Panu Hietaneva puolestaan sukeltaa syvemmälle kansanrunouden pariin. Panun haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tiina Seppä, joka valaisee sitä kuinka kansanrunouden kerääjien omat näkemykset ja vallitseva fennomaaninen yhteiskunnallinen tilanne vaikutti tulkintoihin, mitä Suomen kirjallisuuden seuran arkistoihin päätyneistä kansanrunoista aikoinaan tehtiin.

Kuolemanjälkeisen elämän varjoisa mahdollisuus on kutkuttanut ihmismieltä sen varhaisvaiheista saakka emmekä me suomalaiset ole poikkeus. Filosofi ja tietokirjailija Eero Ojanen kertoo tuoreesta teoksestaan ”Suomessa kummittelee”. Lisäksi ”Ihmissudet - Asiakirjoja ja kertomuksia” - teoksen kirjoittaja Pekka Kilpinen avaa Panu Hietanevalle ihmissusimyytin taustaa.