Yleisradion linkkitorni Pasilassa sijaitsee paikassa, jonka karttakoordinaatit ovat 60°12'17,1" pohjoiseen päiväntasaajalta ja 24°55'23,3" itään Greenwichistä, Lontoon luona olevalta observatoriolta. Miksi sieltä? Koska lokakuussa 1884 kansainvälinen Meridiaanikonfrenssi päätti laittaa nollan maailmanlaajuiseksi karttojen nollakohdaksi. Pariisin meridiaani on Pariisin observatorion keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri. Se on 2°20'13,82" itään Greenwichin nollameridiaanista. Sen Ranskassa olevaa osuutta on käytetty lähtökohtana, kun Ranskan alueella on suoritettu kolmiomittaukset kartoitusta varten. Tässä roadmovie-henkisessä Tiedeykkösessä Jari Mäkinen matkaa polkupyörällä pitkin Pariisin meridiaania ja selittää meridiaanin ja sen määrittämisen historiaa, kuvailee maisemia sen varrelta ja katsoo myös tulevaan: paikanmäärityksen ja ajan mittaamisen merkitys vain lisääntyy koko ajan. Tarkemmin näistä kertoo ohjelmassa myös tutkimusprofessori emeritus Markku Poutanen.

Villa on ylivoimainen materiaali moneen muuhun verrattuna. Se on lämpöäeristävä, hengittävä eikä vaadi pesua. Mikä tekee siitä tällaisen superkuidun? Millaiset olosuhteet lammas vaatii, jotta siitä saadaan laadukasta villaa? Haastateltavat: tekstiiliasiantuntija, lehtori Marja Rissanen Tampereen ammattikorkeakoulusta ja lampuri Anu Pentti Tottijärveltä. Toimittaja: Minna Korhonen.

Mitä yhteistä minäkuvan ja ryhmään kuulumisen kannalta on Altajoen kamppailussa, karvalakkilähetystössä ja Elokapinassa? Identiteettiä ja ryhmään kiinnittymistä ei juuri tule pohdittua ennen kuin ne tulevat uhatuiksi. Näin kävi saamelaisille 1960-70-luvuilla Norjassa, kun valtio oli aikeisssa valjastaa Altajoen. Poronhoito ja lohenkalastus olivat uhattuina, ja saamelaiskylä Masi oli jäämässä veden alle. Tapahtumat saivat aikaan luonnonsuojelu- ja alkuperäiskansaliikkeen, joka ryhtyi kansalaistottelemattomuuteen. 1940-luvulla alkanut Kemijoen valjastaminen ja sen merkittävä heikennys jokivartisten kalastukseen ja elinpiiriin kulminoitui lopulta v. 1979 karvalakkilähetystöön. Jokivarren kuntien miehet ja kalastajat lähtivät valtaamaan oikeusministeriötä puku päällä. He eivät olleet saaneet edes oikeusteitse korvausta menetystä elinkeinostaan. Entä Elokapina, joka kapinoi ilmastonmuutospolitiikkaa vastaan? Liikkeen toiminnan fokus ei suoranaisesti koske elinkeinoja, vaan pikemminkin he kamppailevat tulevaisuuden ihmiskunnan ja elonkirjon puolesta, sanoo yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut yhteiskunnallisia valtakamppailuja. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kahvista on paljon huikeita terveysväittämiä, mutta mitkä niistä pitävät paikkansa? Onko totta, että se ehkäisee syöpää, diabetestä ja muistisairauksia? Tiedeykkönen tutkii miten kahvi vaikuttaa elimistössämme. Kahvipavun matka kuppiin on täynnä käänteitä, suurimmat niistä tapahtuu paahdossa. Millaisia kemiallisia reaktioita siinä on tapahduttava, jotta halutut makuvivahteet saadaan aikaiseksi? Miten suosituimmat kahvilajit arabica ja robusta eroavat toisistaan? Haastateltavina ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, ravitsemustieteilijä Ursula Schwab sekä Pauligin Kahvin tutkimus-ja tuotekehitysjohtaja Mari Outinen-Lahti. Toimittajana Minna Korhonen.

Nykyihmisen aivoissa ja muissa elimissä on mikro- ja nanomuoveja. Muoveja löytyy jo istukasta ja pikkuvauvan kakkavaippoista. Onneksi kuitenkin suurin osa muovihitusista menee ihmisen ruuansulatuksen läpi vessan pönttöön. Suuria pitoisuuksia mikromuoveja saadaan ostereista ja muista simpukoista seka pullovesistä. Suomessa hanavesi on puhdasta muovin suhteen, mutta fleece-vaatteet ja muut keinokuitukankaat pölisevät täälläkin sisäilmaan mikromuovia. Muovien terveysvaikutuksista ihmiseen tiedetään toistaiseksi melko vähän, koska ala on uusi ja sitä on tutkittu vasta vähän aikaa. Mitä nano- ja mikromuovien lähteistä ja terveysaikutuksista tiedetään, siitä kertovat ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden -ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Toimittaja on Leena Mattila.

Aktiivinen liikunta hyödyttää ihmisen terveyttä yllättävän paljon. Tuore tutkimus nostaa terveysliikunnan kärkeen viisi urheilulajia, joiden vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat hätkähdyttävän hyviä. Liikunnan merkitys on kokonaisvaltaista: se toimii myös masennuksen hoidossa jopa paremmin kuin pelkkä lääkitys. Millainen määrä liikuntaa tekee siitä erityisen hyödyllistä, mitä liikunnan terveysvaikutukset ovat ja ovatko hyödyt suurempia yksin vai ryhmässä liikkuessa? Vaikuttaako lapsuuden liikuntaharrastus terveyteen myöhemmällä iällä? Haastateltavina: professori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto ja professori Stuart Biddle, Southern Queenslandin yliopiston Terveyden tutkimuskeskus. Toimittajana on Anna-Kaisa Brenner.

Pogostan tauti on Afrikasta Suomeen tuotu trooppinen kuumetauti, josta tuli pysyvä riesa. Trooppisen kuumetaudin voikin nykyisin saada myös Euroopasta. Ilmaston lämpeneminen suosii trooppisten tautien ja niitä levittävien hyttysten asettumista Eurooppaan ja Amerikoihin. Tarjolla on apinarokon ja lintuinfluenssan lisäksi hyttysten levittämiä denguevirusta, chikunguniaa ja zikaa, joka aiheutti epidemiana levitessään sikiövaurioita, mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä, jos äiti sairastui raskauden aikana. Tartuntatauteja kannattaa ehkäistä ennalta, joten EU rahoittaa rokotetutkimusta, jossa Turussa haetaan mallia lähes satavuotiaasta keltakuumerokotteesta. Mitä meidän pitäisi tietää trooppisista tautitulokkaista, niiden leviämisestä ja rokotustutkimuksista? Haastateltavina ovat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Pieta Mattila Turun yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Ennen muinoin ei kannettu huolta suolan haitoista terveydelle, vaan sen avulla säiöttiin ruokaa, kun muutakaan keinoa ei ollut. Nyt tiedämme sen mm.kohottavan verenpainetta, mutta siilti suola maistuu yli suositusten. Onko kyse vain makutottumuksista vai onko niin, että sen jättäminen pois kokonaan olisi niinikään terveysongelma? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen. Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen.

Varsinaista vanhenemisgeeniä ei tiedetä olevan olemassa, mutta ihmisellä on geenejä, joiden toiminta säätelee vanhenemisen etenemistä. Geenien mutaatiot ja epigeneettinen säätely vaikuttavat ikääntymisen taustalla. On havaittu, että niukan ravinnon, kylmyyden tai kuumuuden elimistölle aiheuttama stressi, hormeesi, pidentää elinikää. Yhdysvalloissa vanhenemisen tutkimuksesta on tullut uusi huikea bisnesala, jossa rahasatsaukset ovat aivan valtavia. Päämääränä on kehittää uusia hoitoja ja mahdollisia lääkeaineita ikääntymistä hidastamaan tai jopa ehkäisemään. Haastateltavana on tutkijaprofessori Juha Klefström Helsingin yliopistosta ja Suomen syöpäinstituutin säätiöstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta. Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä. Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat. Haastateteltavina on useita hankkeissa mukana olleita tutkijoita: Matthew Golombek, Steve Squyres, Vittorio Formisano, Philippe Laudet ja Jorge Vago. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Ulkopuolisuus, epätoivo ja itseinho. Niissä vellotaan netin suljetuilla incel-foorumeilla. Mutta miten yksinäisten ihmisten verkkoyhteisö muuttui naisvihamieliseksi kaikukammioksi? Mikä saa sulkeutuneen nuoren ihannoimaan väkivaltaa ja ääritapauksessa radikalisoi misogyyniseen joukkosurmaan. Entä mistä on kyse manosfäärissä, miehisen ylivallan kulttuurissa, joka puhuttelee internetsukupolven miehiä? Haastateltavina ovat väitöskirjatutkija Emilia Lounela Helsingin yliopistosta ja psykologian lehtori Jukka Oksanen Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Ohjelmassa mainittujen artikkeleiden linkit löytyvät alta: