Millaisia kemiallisiia ilmiöitä leipomisessa tapahtuu? Kuinka sitko syntyy ja miksi taikina kohoaa? Miten hiiva, sokerit, rasva ja jauhot reagoivat toisiinsa, kun sitä tarkastelee molekyylitasolla? Miksi hapanjuurileivän leipominen vaatii niin hitaan ja monimutkaisen prosessin? Reseptit eivät ole tuulesta tempaistuja, vaan niiden taustalla on paljon kiehtovaa kemiaa. Haastateltavina elintarvikekehityksen professori Anu Hopia Turun yliopistosta ja Marttaliiton asiantuntija, kotitalousopettaja Katri Pellikka. Toimittajana Minna Korhonen.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä työskentelevät suomalaiset hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perini avaavat hiukkasfysiikan salaisuuksia ja kertovat, mitä pitäisi tietää alkeishiukkaisista, kuten mystisestä Higgsin hiukkasesta, maailman suurimmasta hiukkaskiihdyttimisestä LHC:stä sekä sen seuraajasta - miten hiukkasmaailmaa havaitaan nyt ja tulevaisuudessa. Haastateltavina CERNin hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perrini. Toimittajana Jari Mäkinen.

Algoritmit yksipuolistavat maailmankuvaamme. Lehtien verkkosivuilla saamme meille suunnattuja uutisia, verkkokaupoissa meitä houkuttelevia ostotarjouksia ja somessa meitä kiinnostavia videoita ja keskusteluja. Verkkopalvelujen algoritmit keräävät valtavan määrän tietoa ihmisten käyttäytymisestä, minkä pohjalta ne profiloivat meitä, ja samalla vahvistavat olemassa olevia ennakkoluuloja. Miten verkon algoritmit toimivat? Miten tietoa kerätään? Mitä haasteita ja ongelmia algoritmien käyttö voi tuoda? Haastateltavina tekoälytutkija Teemu Roos ja Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Minna Ruckenstein. Toimittajana Mari Heikkilä.

Usein väitetään, että esikoiset hyviä johtajia, kuopukset huolettomia ja keskimmäiset sovittelijoita. Pitävätkö stereotypiat paikkansa? Mitä tutkimukset kertovat sisarusten syntymäjärjestyksen vaikutuksista persoonallisuuteemme? Entä pitävätkö väitteet ainoiden lasten itsekkyydestä paikkansa? Sisarussuhteet kulkevat mukana läpi elämän, niin hyvässä kuin pahassa. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen millaiseksi suhteet muodostuvat? Kuinka paljon evoluutio tähän vaikuttaa vai onko kyse vain ihmisten välisestä kemiasta? Onko sisäämme kirjoitettu ikuinen ristiriita, joka saa sisarukset sekä kilpailemaan että auttamaan? Haastateltavina persoonallisuustutkija Sointu Leikas Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisestä instituutista ja Väestöliiton johtava tutkija Venla Berg. Toimittajana on Minna Korhonen.

Luonnontieteilijä Charles Darwinin kuvaamaa ‘olemassaolon taistelua’ nähdään taloudessa, sosiaalisissa tilanteissa ja arkisissa ilmiöissä. Donald Trumpin menestys saa miettimään, onko Trump vahva voittaja, Darwinin kuvaama ‘luonnonvalinnan’ tuote. Mitä Darwin oikeastaan tarkoitti olemassaolon taistelulla? Vääristelläänkö nykyään Darwinin alkuperäisiä ajatuksia, joita hän esitti Lajien synnyssä? Voiko evoluutioteoriaa soveltaa yhteiskuntaan ja kulttuuriin? Entä mitä Darwin olisi ajatellut ilmastonmuutoksesta? Vastaamassa on kaksi luonnontieteilijää, evoluutiopaleontologian emeritusprofessori Mikael Fortelius ja nisäkäsbiologi Henry Pihlström. Toimittajana on Jakke Holvas.

Takaisin luontoon ei ole huono idea, sillä monipuolisissa kasvi-, eläin- ja mikrobikunnan kontakteista ihmisen immuunipuolustus kehittyy oikeaan suuntaan eikä lipsahda autoimmuunisairauksiin tai allergioihin. Kivikylässä kasvaminen on riskaabelia, sillä immuunipuolustus ei saa tarpeellista harjoitusmateriaalia eli monimuotoista mikrobistoa ynnä muuta lajistoa. Immuunipuolustus tarvitsee lajistoltaan monipuolista ympäristöä, jotta siitä kehittyisi ihmistä ulkoisilta uhilta suojaava puolustussysteemi. Elinympäristön monilajisuus, biodiversiteetti, ohjaa ihmiskehon puolustusta oikeille raiteille, mutta köyhtynyt biodiversiteetti sekoittaa immuunipuolustuksen ja se hyökkää siitepölyjä tai omia kudoksia vastaan. Biodiversiteetistä, immuunipuolustuksesta ja mielenterveydestä jatkavat erikoistutkija Jenni Lehtimäki Sykestä ja epidemiologi Jaana Halonen THL:stä. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Miltä tuntuisi nähdä näkymätön pöly sekä siinä piilevät bakteerit ja virukset? Tämä voi tulevaisuudessa olla mahdollista, sillä suomalaistutkijat ovat kehittäneet innovaation, joka paljastaa erilaisten pintojen päällä lymyvät taudinaiheuttajat. Menetelmää on testattu jo mm.sairaaloissa ja lentokentillä, mutta tavoitteena on saada se joskus kaikkien käyttöön. Nurkissamme pyörii aina pölyä, mutta mitä se pitää sisällään? Sen tutkiminen muistuttaa yllättävän paljon rikospoliisien työtä. Toimittajana on Minna Korhonen on villakoiran ytimessä. Haastateltavina ovat Työterveyslaitoksen johtajava asiantuntija Tapani Tuomi ja Aalto yliopiston vanhempi tutkija Juha Koivisto.

Pienet vagushermon stimulointiin tarkoitetut laitteet ovat yleistyneet. Tällainen laite voidaan laittaa kaulalle tai korvanipukkan kajoamattomasti. Vagus- eli kiertäjähermo antaa tietoa kehon tilasta; hermon säikeistä suurin osa kulkee kehosta aivoihin. Sitä voikin kutsua kehon ihmeelliseksi suojelijaksi. Vagushermoa voi itse aktivoida syvään hengittämällä. Sairauksien hoidossa vagushermostimulaattoreita on käytetty kolmisenkymmentä vuotta. Työterveyslaitos ja VTT tutkivat auttaako vagushermostimulaatio erikoisrajajääkärikoulutettavia sietämään unen puutetta, ylläpitämään vireyttä ja parantaako se suoriutumista ja mielialaa vaativassa yli neljän vuorokauden testissä. Mitä tutkijat saivat selville? Haastateltavina johtava tutkija Satu Pakarinen ja tutkija Tomi Passi Työterveyslaitoksesta. Toimittajana on Teija Peltoniemi.

Alkuräjähdysteorian mukaan maailmankaikkeus syntyi äärimmäisen kuumasta ja tiheästä alkutilasta. Jo ensimmäisinä mikrosekunteina tapahtui hurjia asioita, kuten 10⁻³² sekunnin kohdalla kosminen inflaatio eli valtavan nopea laajentuminen ja noin 20 mikrosekunnin kohdalla protonien ja neutronien muodostuminen. Ajan myötä maailmankaikkeuteen alkoi muodostua tiheämpiä hiukkasalueita ja syntyi rakenteita, joista myöhemmin syntyivät tähdet ja galaksit. Lopulta syntyi myös oma linnunratamme, maapallomme ja me. Mistä me kaiken tämän tiedämme? Miten on mahdollista, että fyysikot osaavat kertoa 13,8 miljardia vuotta sitten tapahtuneista asioista sekunnin murto-osien tarkkuudella? Mitä todisteita meillä on alkuräjähdyksestä ja kosmisesta inflaatiosta? Mitä maailmankaikkeudessa tapahtuu nyt? Ja mihin kaikki päättyy? Haastateltavina ovat kosmologian professori Kimmo Kainulainen sekä yliopistonlehtori Sami Nurmi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Yleisradion linkkitorni Pasilassa sijaitsee paikassa, jonka karttakoordinaatit ovat 60°12'17,1" pohjoiseen päiväntasaajalta ja 24°55'23,3" itään Greenwichistä, Lontoon luona olevalta observatoriolta. Miksi sieltä? Koska lokakuussa 1884 kansainvälinen Meridiaanikonfrenssi päätti laittaa nollan maailmanlaajuiseksi karttojen nollakohdaksi. Pariisin meridiaani on Pariisin observatorion keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri. Se on 2°20'13,82" itään Greenwichin nollameridiaanista. Sen Ranskassa olevaa osuutta on käytetty lähtökohtana, kun Ranskan alueella on suoritettu kolmiomittaukset kartoitusta varten. Tässä roadmovie-henkisessä Tiedeykkösessä Jari Mäkinen matkaa polkupyörällä pitkin Pariisin meridiaania ja selittää meridiaanin ja sen määrittämisen historiaa, kuvailee maisemia sen varrelta ja katsoo myös tulevaan: paikanmäärityksen ja ajan mittaamisen merkitys vain lisääntyy koko ajan. Tarkemmin näistä kertoo ohjelmassa myös tutkimusprofessori emeritus Markku Poutanen.

Villa on ylivoimainen materiaali moneen muuhun verrattuna. Se on lämpöäeristävä, hengittävä eikä vaadi pesua. Mikä tekee siitä tällaisen superkuidun? Millaiset olosuhteet lammas vaatii, jotta siitä saadaan laadukasta villaa? Haastateltavat: tekstiiliasiantuntija, lehtori Marja Rissanen Tampereen ammattikorkeakoulusta ja lampuri Anu Pentti Tottijärveltä. Toimittaja: Minna Korhonen.