Miten kaupungit sopeutuvat ilmastonmuutoksen tuomiin helteisiin ja rankkasateisiin, vai sopeutuvatko? Suomessa hulevedet ja kaupunkitulvat ovat pahin ilmastonmuutoksen tuoma riesa. Lisäksi hellejaksot pahentavat lämpösaarekeilmiötä, joten yölläkään ilma ei viilene kivikylissä. Puut ja muu vihreys viilentävät myös kaupungeissa, kunhan vihreyttä on siellä, missä ihmisetkin. Kilometrien päässä oleva metsä ei viilennä eikä varjosta siellä, missä asutaan. Tähän ongelmaan ollaan heräämässä täydennysrakentamisen ja ylitiiviiden tihiöiden rakentamisen huumasta. Onko kaupunkirakentamisen keinoista apua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Sitä pohtivat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi, Helsingin yliopistosta ja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki, Aalto yliopistosta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Loppuuko kaakao lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen vuoksi kuten on väitetty? Millaisia innovaatioita laboratorioissa on kehitelty luonnonvaraisen kaakaon ja suklaan korvikkeiksi? Miten kaakaota kasvatetaan soluista laboratoriossa? Miten rukiista saadaan suklaan kaltaista? Millaiset olosuhteet kaakaopuu vaatii menestyäkseen ja miksi ilmastonmuutos uhkaa sitä ja monia muita trooppisia ruokakasveja? Haasteltavat: tuotekehitysjohtaja Heli Anttila Fazerin Makeisista, professori Matti Kummu Aalto yliopistosta, tutkija Amanda Lillberg VTT:n kasvibioteknologian yksiköstä. Toimittajana Minna Korhonen.

Ilmastonmuutoksen kannalta on perin tärkeää, että tiedämme kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin ja metaanin määrät ilmakehässä. Vaatiihan Pariisin ilmastosopimus valtioita vähentämään näitä kaasuja, joten mittaamisen on parasta olla tarkkaa ja todenmukaista. Kasvihuonekaasujen mittaus perustuu valoon. Kaasut imevät itseensä lämposäteilyä, ja siksi ne lämmittävät ilmakehää. Mittalaitteita löytyy sääpalloista, torneista, drooneista ja lentokoneista. Aivan uusimpana ovat satelliitit. Satelliiteilla päästään aidosti maailmanlaajuiseen dataan käsiksi. Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa Sodankylässä tutkitaan satelliittimittausta. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi satelliittiryhmää vetävän tutkimusprofessorin Hannakaisa Linqvistin.

Miten bayesilainen tilastotiede auttoi löytämään kadonneen lentokoneen? Vuonna 2009 kadonnut Air Francen lento 447 löytyi vasta, kun tilastotieteilijät tulivat apuun. Nykyisin bayesiläistä tilastotiedettä käytetään monenlaisissa ilmiöissä, joihin liittyy paljon epävarmuutta; niin hirvien lukumäärien arvioinnissa eri puolilla Suomea kuin satelliiteilla tehtävissä kaukokartoituksissa. Mikä tekee tästä menetelmästä niin tehokkaan? Miten se eroaa perinteisestä tilastotieteestä ja miksi sen käyttö on viime vuosikymmeninä jatkuvasti yleistynyt? Haastateltavina lehtori Harri Högmander Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta sekä tutkimusprofessori Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana Mari Heikkilä.

57 fossiilijättiä tuottavat 80 prosenttia maailman ilmastopäästöistä, mutta vierittivät vastuun kansalaisille. Hiilijalanjälki, lentohäpeä ja ruokavalion kyttäys - kaikki nämä lobattiin hidastamaan vihreää siirtymää. Keskustelu ilmastoteoista jumiutuu usein yksilöiden arkisiin elämänvalintoihin – se on fossiiliteollisuuden taitava silmänkääntötemppu, jonka turvin päästöjuhla on saanut jatkua. Miten paljon yksilön teoilla on merkitystä ison ja monimutkaisen ilmastokriisin hillinnässä? Pääsevätkö todelliset ilmastopahikset kuin koira veräjästä ja miten yhteiskunta voitaisi oikeasti muuttaa kestäväksi? Haastateltavana toimittaja-tietokirjailija Kerttu Kotakorpi ja kestävyyssiirtymään perehtynyt tutkija Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä. Toimittajana on Jaro Asikainen. Lukijaäänet on toteutettu tekoälyn avulla.

Uudenvuoden raketit ja isot avaruusraketit toimivat samalla periaatteella: Newtonin kolmas laki sanoo, että jokaisella voimalla on vastavoima. Millainen on rakettien pitkä historia? Entä miten rakettimoottori käytännössä toimii? Raketti-insininööri Perttu Yli-Opas kertoo paitsi raketeista yleisesti, yhtiönsä tekemistä omituisista vesihöyryllä toimivista rakettimoottoreista kuin myös siitä, miten pienet harrastajaraketit hilasivat hänetkin avaruusrakettien pariin. Hyvää uutta vuotta toivottaa myös kiinalainen Wan Hu, joka on todennäköisesti ensimmäinen rakettikyytiä saanut ihminen (noin 4000 vuotta sitten). Haastateltavana: raketti-insininööri Perttu Yli-Opas, Aurora Propulsion Technologies. Toimittajana: Jari Mäkinen.

Automatkalla tai avaruudessa aika kuluu hitaammin kuin paikallaan seisten. Kuulostaako kummalta? Tämä johtuu Einsteinin suhteellisuusteorian mukaisesta aikadilaatiosta eli aikavenymästä. Mutta mitä aika oikein on ja miksi se voi venyä? Mitä käytännön merkitystä ilmiöllä on esimerkiksi kännykkänavigoinnissa? Entä olisiko aikamatkailu mahdollista? Ihmisen kokemus ajasta on hyvin kehollista; ihmisellä on sisäisiä kelloja. Miksi elimistömme mittaa ajan kulumista? Haastateltavina fysiikan professori Kimmo Tuominen ja lääketieteen dosentti Tarja Stenberg. Toimittajana Mari Heikkilä.

Millaisia kemiallisiia ilmiöitä leipomisessa tapahtuu? Kuinka sitko syntyy ja miksi taikina kohoaa? Miten hiiva, sokerit, rasva ja jauhot reagoivat toisiinsa, kun sitä tarkastelee molekyylitasolla? Miksi hapanjuurileivän leipominen vaatii niin hitaan ja monimutkaisen prosessin? Reseptit eivät ole tuulesta tempaistuja, vaan niiden taustalla on paljon kiehtovaa kemiaa. Haastateltavina elintarvikekehityksen professori Anu Hopia Turun yliopistosta ja Marttaliiton asiantuntija, kotitalousopettaja Katri Pellikka. Toimittajana Minna Korhonen.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä työskentelevät suomalaiset hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perini avaavat hiukkasfysiikan salaisuuksia ja kertovat, mitä pitäisi tietää alkeishiukkaisista, kuten mystisestä Higgsin hiukkasesta, maailman suurimmasta hiukkaskiihdyttimisestä LHC:stä sekä sen seuraajasta - miten hiukkasmaailmaa havaitaan nyt ja tulevaisuudessa. Haastateltavina CERNin hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perrini. Toimittajana Jari Mäkinen.

Algoritmit yksipuolistavat maailmankuvaamme. Lehtien verkkosivuilla saamme meille suunnattuja uutisia, verkkokaupoissa meitä houkuttelevia ostotarjouksia ja somessa meitä kiinnostavia videoita ja keskusteluja. Verkkopalvelujen algoritmit keräävät valtavan määrän tietoa ihmisten käyttäytymisestä, minkä pohjalta ne profiloivat meitä, ja samalla vahvistavat olemassa olevia ennakkoluuloja. Miten verkon algoritmit toimivat? Miten tietoa kerätään? Mitä haasteita ja ongelmia algoritmien käyttö voi tuoda? Haastateltavina tekoälytutkija Teemu Roos ja Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Minna Ruckenstein. Toimittajana Mari Heikkilä.

Usein väitetään, että esikoiset hyviä johtajia, kuopukset huolettomia ja keskimmäiset sovittelijoita. Pitävätkö stereotypiat paikkansa? Mitä tutkimukset kertovat sisarusten syntymäjärjestyksen vaikutuksista persoonallisuuteemme? Entä pitävätkö väitteet ainoiden lasten itsekkyydestä paikkansa? Sisarussuhteet kulkevat mukana läpi elämän, niin hyvässä kuin pahassa. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen millaiseksi suhteet muodostuvat? Kuinka paljon evoluutio tähän vaikuttaa vai onko kyse vain ihmisten välisestä kemiasta? Onko sisäämme kirjoitettu ikuinen ristiriita, joka saa sisarukset sekä kilpailemaan että auttamaan? Haastateltavina persoonallisuustutkija Sointu Leikas Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisestä instituutista ja Väestöliiton johtava tutkija Venla Berg. Toimittajana on Minna Korhonen.