Kuka saa esittää vähemmistöryhmään kuuluvaa, tai tehdä taidetta heidän elämästään? Pitääkö olla homo voidakseen näytellä homoa? Onko oltava maahanmuuttaja, jotta voi taideteoksessaan puhua maahanmuuttajien äänellä? Onko meille kehittymässä pelon kulttuuri, jossa kukaan ei kohta uskalla enää sanoa mitään? Kulttuuriykkösessä keskustellaan representaation kysymyksistä. Keskustelemassa kuvataiteilija Anu Pennanen, representaatiokonsultti, näyttelijä Miiko Toiviainen, sensitiivisyyslukija Sophia Wekesa ja mediatutkija Tiina Räisä.

HAM esittelee Tove Janssonin julkisiin tiloihin maalaamia tilaustöitä, joissa taiteilijan päämääränä oli tuottaa ympärilleen kauneutta ja elämäniloa sodanjälkeiseen Suomeen. Näyttelyssä on esillä yli 180 teosta ja esinettä ja vasta löydettyjä luonnoksia. Tove Jansson oli myös tunnettu kuvituksista jotka kommentoivat yhteiskuntaa. Satiirinen aikakauslehti Garm oli hänen toimeksiantaja. Jansson kuvitti noin sata kantta ja pilakuvaa, jotka käsittelivät sota-ajan tragedioita. Tove Jansson oli Garmin johtava piirtäjä toisen maailmansodan aikana, jolloin hän kritisoi vihollisvaltioita ja poliittisia johtajia jopa omalla nimellään. Moomin Characters viettävät 80-vuotis juhlavuotta ensi vuonna. Muumit ovat alkaneet tekemään hyväntekeväisyyttä ja muumit ovat myös suunnannäyttäjiä uudessa johtamistavassa, jossa anteliaisuus on avainsana. Ohjelman vieraina ovat amanuenssi Heli Harni, tietokirjailija Ville Hänninen ja johtamisen professori Janne Tienari. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen ensi-iltansa saa marraskuussa dokumenttielokuva Shadowland. Dokumentissa mennään lounais-Ranskaan verisesti hävitetyn kataari-lahkon entisille asuinsijoille Montséguriin, joka tunnetaan siitä, että sinne kerrotaan aikanaan kataarien piilottaneen ihmeitä tekevän Graalin maljan. Kun on sellainen tarina alueella, niin ei voi juuri ihmetellä, että Montséguriin on asettunut ihmisiä, jotka etsivät merkitystä ja tarkoitusta elämäänsä salatieteistä. Shadowland seuraa näitä ihmisiä, ja on samalla malliesimerkki dokumentista jonka tekoaikana pitää reagoida tapahtumiin ja muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa radikaalisti. Dokumentti herättää monta kysymystä lahkojen ja niiden johtohahmojen toimintatavoista ja manipuloinnista. Vieraina ovat Shadowlandin ohjaaja Otso Tiainen sekä Shadowlandin käsikirjoittaja ja tuottaja Kalle Kinnunen. Paikalla on myös psykologian tohtori Manne Laukkanen, joka on perehtynyt kulttien maailmaan. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalle lokakuun lopussa ilmestynyt suurikokoinen kyltti antoi pukeutumisohjeita musliminaisille, kehottaen pukeutumaan koko vartalon peittäviin kaapuihin. Kyltissä esitettiin "hyväksytyt" ja "sopimattomat" vaatteet. Sen pystyttänyt mies kertoi Helsingin Sanomille tarkoituksenaan olleen muistuttaa Koraanin säädyllisyysvaatimuksista, ei määrätä ketään. Mistä itähelsinkiläisen kauppakeskuksen ohjekyltti kertoo? Miten vapaita muslimimaista Suomeen saapuneet naiset ovat päättämään pukeutumisestaan, ja omasta elämästään? Jakavatko ankarien muslimiyhteisöjen maahanmuuttajanaiset saman todellisuuden ja oikeudet niinsanottujen kantasuomalaisten naisten kanssa? Keskustelemassa ovat iranilaistaustainen maahanmuutto- ja kotoutumispalveluiden asiantuntija Bahar Mozaffari, Irakissa pakolaisleirillä syntynyt kurditaustainen lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija ja kokoomuksen Helsingin kaupungin varavaltuutettu Seida Sohrabi, Iranissa syntynyt kurdiaktivisti ja sairaanhoitaja Rojin Birzoi ja irakilaistaustainen kirjailija ja aktivisti Sara Al Husaini, joka kirjoitti kunniakulttuurista ja omasta pakkoavioliitostaan romaanissaan Huono tyttö (Like, 2023). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa vakiraatilaisemme, kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Mikä vetää nuoria amerikkalaismiehiä Donald Trumpin kannattajiks ja mistä nuorten miesten kääntyminen oikealle kertoo, kysyy kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Finlandia-ehdokkaat on julkistettu. Mitä trendejä ja teemoja tämän vuoden ehdokkaat tuovat esille ja miten paljon palkinto ohjaa kirjamarkkinoita? Ranskalaiskirjailija Olivier Norekin menestysromaani talvisodasta on noussut hitiksi Ranskassa. Ville Hänninen pohtii, mitä tämä kertoo Suomesta kansainvälisessä kontekstissa ja miten suomalaisia eksotisoidaan. Onko tämä uusi tapa käsitellä Suomen historiaa? Suomessa susien määrä on kasvanut, ja se herättää kysymyksiä tasapainosta luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Jarkko Tontti kysyy, onko Suomessa liikaa susia ja raati pohtii, miten keskustelu susien suojelemisesta ja sietämisestä vaikuttaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välisiin suhteisiin. Lopuksi pureudutaan Suomen kriminaalipolitiikkaan ja siihen, miksi asenteet rikollisia kohtaan ovat koventuneet. Onko rangaistusten tiukentaminen oikea tapa vähentää rikollisuutta? Toimittajana on Pauliina Grym.

Nykyasukkaat kaipaavat lisää vaihtoehtoja arkkitehtuurin ilmeeseen - olisiko jugendista apua? Helsingin Kruunuvuorenrantaan on suunnitteilla taloja, jotka muistuttavat vanhoja jugendtaloja. Mutta mitä ovat asuntoarkkitehtuurin nykyiset haasteet, ja kuinka jugendin keinovalikoima sopii niiden ratkaisemiseen? Samaan aikaan uusi tutkimus täydentää käsitystämme siitä, mitä 1900-luvun vaihteen jugend oli. Studiossa keskustelemassa Kruunuvuoren uusjugendtaloja suunnitteleva arkkitehti Risto Huttunen,1900-luvun alun tuotteliaasta jugendarkkitehdista, Gustaf Estlanderista kirjan tehnyt arkkitehti ja tutkija Eero Okkonen ja uudemman arkkitehtuuriteorian asiantuntija Anni Vartola..

Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskus julkaisi nelivuotiskertomuksensa viime viikolla. Siinä kuvaillaan kattavasti uskontojen tilaa ja sen kehitystä kuluneen neljän vuoden ajanjaksolla niin Suomessa kuin maailmallakin. Globaalisti suuria havaintoja on islamin kasvanut asema suhteessa kristinuskoon. Kehityksen näin jatkuessa islam on 2040-luvulla maailman suurin uskonto. Toisena isona muutoksena on uskonnon ja nationalistisen ajattelun tiivistynyt liitto. On tunnettua, että Venäjällä ortodoksinen kirkko on siunannut pyhänä sotana Putinin hyökkäystä Ukrainan kimppuun. Mutta sama ilmiö on toteutunut jo pitkään esimerkiksi Intiassa, jossa hindunationalistinen liike seisoo vallanpitäjien tukena. Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkon rooli on edelleen vähentynyt. Suomalaiset arvostavat uskonnonvapautta ennen kaikkea oikeutena itse määritellä oma katsomuksensa. Kirkko menettää erityisesti asemiaan työelämään siirtyneiden, yli 30-vuotiaiden parissa. Kehitys merkitsee kirkolle myös suurta taloudellista haastetta. Kirkkoon kuuluu yhä yli 60% suomalaisista, mutta tehdyssä kyselyssä ensimmäistä kertaa itsensä kristityiksi kokevat mieltävät olevansa yhteiskunnassa vähemmistö. Kirkon ja uskontojen tilasta ja tulevaisuudesta keskustelevat Kirkon tutkimus ja koulutus-yksikön tutkija Jyri Komulainen, uskontotieteilijä Teemu Taira sekä Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Toimittajana on Ville Talola.

Anneli Sauli syntyi 1932 Pyhäjoella. Hän tuli tunnetuksi suurelle yleisölle elokuvasta Hilja - maitotyttö. Anneli Saulin pitkäaikainen ystävä Saara Cantell on käsikirjoittanut Saulista kertovan dokumenttielokuvan. Tämä henkilökuva sisältää haastatteluja ja arkistomateriaalia. Annelin aika valottaa Saulin elokuvauraa Suomi-elokuvan kulta-ajoista, Saksassa kuvattuun tuotantoon Ann Savo-nimisenä ja viimeisimpiin rooleihin. Millaisia vastoinkäymisiä Anneli Sauli koki elämässään ja urallaan? Mistä hän sai rohkeutta ja voimaa muuttaa perinteistä naiskuvaa? Millaisiin kansainvälisiin filmitähtiin häntä voi verrata? Mistä hänen valovoimansa koostuu? Millaisia rooleja hän on pitkän uransa aikana näytellyt? Rohkean näyttelijän Anneli Saulin elämästä kertovan Annelin aika -elokuvan ensi-ilta on 8.11. Ohjelman vieraina ovat elokuvan ohjannut Saara Cantell ja elokuvatutkijat Antti Alanen ja Sisko Rytkönen, joka on kirjoittanut teoksen Ihanat naiset kankaalla : filmitähtiä suomalaisen elokuvan kultakaudelta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Antti Rönkä kirjoittaa uudessa romaanissaan Kiltti poika (Gummerus, 2024) siitä, miten nuori mies päättää lopettaa kaikkeen suostumisen ja muiden miellyttämisen. Sosiaali- ja kulttuuriantropologi Johanna Pohjolan kirja Vapaaksi miellyttämisestä - Toipumiskirja hyväksynnän hakijoille (Gummerus, 2024) pohtii, miten vahingollisesta pakonomaisesta hyväksynnän hakemisesta voisi päästä eroon. Mutta millaisena näyttäytyy nykyajan yksilökeskeisessä kulttuurissa Robert Walserin (1878–1956) vuonna 1909 ilmestynyt klassikkoromaani Jakob von Gunten (Teos, 2024), jossa kuvataan salaperäistä palvelijakoulua, tottelemista ja kapinointia? Keitä tottelevaisuus ja miellyttäminen palvelevat, ja miten eri aikakaudet määrittelevät kiltteyden? Haastateltavana ovat kirjailija Antti Rönkä, sosiaali- ja kulttuuriantropologi Johanna Pohjola ja Jakob von Guntenin suomentanut Erkki Vainikkala. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Perjantaistudiossa raadissa ovat toimittaja Aino-Mari Tuuri, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Toimittajana on Ville Talola. Pohdimme myös Itä-Helsingissä Hansasillalla jaettuja pukeutumisohjeita musliminaisille. Esillä ollut banderolli kehotti miehiä valvomaan puolisoidensa oikeaa pukeutumista. Tasa-arvonäkökulmasta ohjeet olivat häiritseviä. Oliko tämä turhaa älämölöä yhden hörhön touhuista vai esimerkki muslimien piirissä esiintyvästä laajemmasta ongelmasta, kuten Ujuni Ahmed on todennut julkisuudessa. Ensi viikon tiistaina Yhdysvalloissa kansalaiset käyvät uurnille valitsemaan seuraavaa presidenttiä. Puhutaan kohtalonvaaleista, joiden tulos saattaa vaikuttaa mullistavalla tavalla koko maailman tulevaisuuteen. Jaossa on myös maailman merkittävimmän arvojohtajan virka. Mitä uhkia vaaliin sisältyy? Loppuuko Ukrainan tuki, voittaako Putin, syttyykö kauppasota tai kolmas maailmansota ja unohtuuko ilmastonmuutoksen hidastaminen? Kotimaassa Museoviraston uhkaus sulkea neljä museota kansalaisltaan on herättänyt joukon jatkokysymyksiä sekä esityksen lisärahoitukselle valtion budjettiin. Säikäyttikö sulku-uhka leikkauspolitiikkaa ajavan ministeriön? Oliko tämä museovirastolta loistava taktinen muuvi? Perjantaistudiossa puhetta myös kunniottavasta keskustelusta Erätauko-menetelmän parissa sekä siitä, että mikä tahansa asia tulee nykyisin markkinoida sen hyvillä vaikutuksilla ihmisten terveydelle.

Vieraina kuvataiteilija Minna Henriksson, kuvataiteilija Jenni Toikka, kuvataiteilija Tuomo Manninen, Kaikilla on oma näyttely tänä syksynä, mutta puhutaan totuttuun tapaan pääasiassa heidän näyttelyvinkeistään: 1. Larissa Sansour, Amos Rex, Helsinki 2. Maaria Wirkkala - Edes takaisin, Sara Hildénin taidemuseo, Tampere 3. Riiko Sakkinen, Los moimoi de Fuengirola, Serlachius Pääkonttori, Mänttä 4. Salla Tykkä & Jaana Kokko, Places we look at, Galerie Anhava, Helsinki 5. Olli Keränen, Kuumaa tiiltä, SIC, Helsinki 6. Man Yau & Eetu Sihvonen, Saline Binds, Galleria Temnikova & Kasela, Tallinna 7. Social Form, Kohta-galleria, Helsinki 8. Matti Aikio, Maa-Tila Project Space, Helsinki 9. The Other Side - Sidewalk 1st edition, Galleria K, Vantaa Toimittajana on Jonni Roos.