Vihreän siirtymän vaikutukset suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja investointeihin ovat moniulotteiset. Jos siirtymää ajatellaan laajana rakenteellisena muutoksena, niin uudistaako se lopulta Suomen elinkeinoelämän? Minkälaisia epävarmuuksia vihreään siirtymään liittyy yrityksissä? Entä millaiset politiikkatoimet voivat mahdollistaa tarjolla olevan tuottavuusloikan?

Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAN tutkija Olli-Pekka Kuusela.

Suomessa elää edelleen käsitys, että lisääntyvä englannin kielen käyttö yrityksissä, koulutuksessa ja esimerkiksi julkisissa palveluissa rapauttaa kansalliskieliämme. Mistä uhkapuhe kumpuaa ja kuinka yksikieliset kuplat syntyvät? Entä minkälainen merkitys englannin kielellä on julkisissa palveluissa?

Yksi kielikeskustelun kuuma aihe on ollut myös korkeakoulujen lisääntynyt englanninkielinen opetus. Halutaanko korkeakouluissa vähentää englannin kielen käyttöä?

Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston englannin kielen professori Mikko Laitinen.

Suomen kunnissa on paljon korjausiässä olevia tai sen ylittäneitä rakennuksia ja samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Sisäilmaongelmista kärsitään eniten peruskouluissa ja lukioissa. Kuinka suurissa ongelmissa kunnat ja kaupungit ovat koulurakennustensa terveysturvallisuuden ja korjausvelkansa kanssa? Entä tietävätkö kunnat minkälaista rakennuskantaa heillä omistuksessaan ylipäänsä on?

Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Rakennustietosäätiön projektijohtaja Katja Tähtinen.

Afganistanin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtiin parinkymmenen vuoden aikana kiistatta paljon virheitä. Operaatioiden tavoitteet olivat epämääräisiä ja kuvastivat enemmän länsimaiden toiveita kuin Afganistanin todellisuutta. Kiinnostiko Suomea afganistanilaisten elämän parantaminen vai painoiko vaakakupissa enemmän hyvien suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltoihin ja länsiliittoumaan? Kun kriisinhallinnan toimintamallia ja asenteita täytyy ravistella, mitä tehdään jatkossa toisin?

Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on konsulttiyhtiö Comprendumin tutkimusjohtaja Tapio Koskimies.

Pienelle Suomelle kansainvälinen kauppa on elintärkeää, ja suomalaisista kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrityksistä noin 40% kohtaa kansainvälisen kaupan esteitä. Maailmankauppa on murroksessa, mutta Kiina ja Yhdysvallat sanelevat kuitenkin pitkälti kansainvälisen kaupan pelisäännöt. Missä pöydässä Suomen ongelmat siis ratkotaan? Tullit estävät esineiden liikkumista, mutta millaisia poliittisia merkityksiä niillä on?

Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Hyvä laki valmistellaan monia osapuolia kuunnellen, ajan kanssa ja hyvällä tiimityöllä – ainakin teoriassa. Lainvalmisteluprosessi on paperilla selkeä, mutta todellisuudessa sitä tuntuvat vaivaavan perinteiset resursoinnin ongelmat: liian vähän ihmisiä, liian paljon töitä, liian tiukka aikataulu – kuorrutettuna huonolla johtamisella. Ratkaisuja olisi kuitenkin jo olemassa, miksei niitä käytetä? Entä näkyvätkö poliittiset agendat lainvalmistelussa?

Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on tutkimusyhtiö Frisky&Anjoyn toimitusjohtaja Petri Uusikylä.

Suuri osa suomalaisista aikuisista on vähintään lievästi ylipainoisia ja noin neljännes selvästi lihavia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lihaville ihmisille täytyisi hokea näitä tilastoja aina kun tilanne sallii tai ottaa paino esille lääkärin vastaanotolla, oli käynnin syy mikä tahansa. Milloin painosta on tärkeää puhua ja miten se tehdään järkevästi?

Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Sydänliiton kehittämispäällikkö Terhi Koivumäki.

Tulevaisuuden sääennuste lupaa enemmän sateita ja kuumempia helteitä, mikä tarkoittaa sekä tukalaa asumista että lisääntyvää riskiä kosteusvaurioille. Ihmisten lisäksi muuttuvasta säästä kärsivät rakennukset. Miten kotejamme voi korjata kestämään muuttuvia olosuhteita? Koneellinen ilmanvaihto voi nostaa monilla karvat pystyyn – mutta miksi se olisi kuitenkin hyvä vaihtoehto? 

Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Tampereen yliopiston dosentti Jukka Lahdensivu.

Tekoäly on nykyaikana välttämättömyys. Kun eri organisaatiot automatisoivat päätöksentekoa, piilee tekoälyn käyttämisessä kuitenkin riskejä esimerkiksi, jos tekoälyä ohjaava algoritmi on luotu tekemään päätöksiä liian yksipuolisen datan perusteella. Pahimmillaan niin kutsutut tekoälyn vinoumat voivat johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vinoumista ja niiden välttämisestä studiossa kertoo Demos Helsingin tutkimuskoordinaattori Atte Ojanen. Jakson juontaa Ville Perttula.

Kesäkuun alussa julkaistun Team Finland -arvioinnin mukaan vienninedistämispalveluista ovat hyötyneet erityisesti pk- ja midcap-yritykset lyhyellä aikavälilllä. Näiden kokoluokkien yritykset ovat saaneet vientinsä vetämään muita yrityksiä nopeammin. Arvioinnin mukaan vienninedistämispalveluilla ei ole kuitenkaan ollut liikevaihdon, arvonlisän ja tuottavuuden osalta tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia. Miksi näin on? Kysymyksiin studiossa vastaa konsulttiyritys 4Frontin toimitusjohtaja Vesa Salminen. Toimittajana Ville Perttula.

Vihapuheesta on tullut ongelma, jolla on lukuisia vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan. Miksi verkon foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa tuotettava vihapuhe kohdistuu isolta osin naisiin ja millaisia motiiveja vihapuhujilla on? Aiheesta studiossa keskustelevat Jyväskylän yliopiston tutkija ja dosentti Tuija Saresma ja toimittaja Ville Perttula.

Lisää aiheesta: https://tietokayttoon.fi/-/vihan-verkot-vihapuheen-tuottajien-ja-levittajien-motiivit-verkostot-ja-toimintamuodot